Octavianus tiesi liiankin hyvin, kuinka käyttää hyväkseen Ciceron psykologiaa esiintymällä opetuslapsena. Cicero ei kuitenkaan ollut täysin luottavainen, ja koska hän luuli, ettei hän ollut tekemisissä res publican kaipaaman pelastajan kanssa, hän juonitteli estääkseen Augustuksen nousun konsuliksi.